 |
| Käyrillä Naistenklinikalla 28+2 |
Ennenaikainen synnytys on varmasti aina huolta aiheuttava asia riippumatta siitä ehtiikö siihen valmistautua. Se herättää surua, huolta ja itsesyytöksiä. Miksi kehoni ei pysty kantamaan vauvaa täysiaikaiseksi? Onneksi hoito on Suomessa huippuluokkaa ja suuri osa paljonkin ennenaikaisista lapsista selviytyy terveinä elämän polulle. Alkuvaiheet ovat useimmiten haastavia vauvalle sekä perheelle.
Esikoinen syntyi vain hiukan ennenaikaisena viikolla 36+6. Tässä toisessakin raskaudessa on useampi riskitekijä ennenaikaisuuden osalta. Supistuksia on ollut päivittäin jo viikolta 23. Kirjoitin raskausvaivoista postauksen taannoin. Äitienpäiväviikonloppuna mietin, että ei varmaankaan ole ihan normaalia jos supistaa 30-40 kertaa päivässä levossakin. Illalla supistuksia tuli viiden minuutin välein ja päätimme lähteä Naistenklinikalle. Viikkoja oli kasassa 28+2 ja koska synnytyksessäkin avautumisvaihe oli käynnistyksestä huolimatta helppo oli pakko lähteä tarkistamaan tilannetta. Hyvä että menimme, sillä kohdunkaula oli lyhentynyt neljästä kahteen senttiin. Vauvatti voi hyvin ollen arviolta yli 1300 grammainen eli hyvän kokoinen viikkoihin nähden. Sain varmuudeksi kortisonipiikin vauvan keuhkoja kypsyttämään ja tänään haetaan toinen annos. Jos loppuviikon seurannassa tilanne on kehittynyt saatan joutua osastolle. Toivottavasti en joudu, koska haluan olla kotona esikoisen ja miehen kanssa. Ajatus sairaalalevosta tuntuu kamalalta kesää vasten, mutta toki vauvan vointi pitää turvata. En haluaisi olla erossa esikoisesta, joka on tottunut nukkumaan kainalossani.
Olen tyhjentänyt kalenteria elätellen toivoa, että joitain toukokuun sovittuja menoja pystyisi toteuttamaan. Saimaan kylpyläloman yhdistettynä suoramyyntialan koulutustapahtumaan peruin tänään, sillä pelkästään autossa istuminen usean tunnin ajan aiheuttaa supistuksia ja on parempi pysyä sairaalan lähellä. Nykyteknologian avulla pystyy hoitamaan velvollisuuksia onneksi vuoteestakin käsin. Tänään osallistuin yhteen hallituksen kokoukseen Skypen välityksellä maaten vasemmalla kyljellä sängyssä yöpuvussa. Vasemmalla kyljellä suositellaan pötköttämään, jotta kohtu ei painaisi alaonttolaskimoa. Toivon niin kovasti, että vauva pysyy masussa edes kesäkuun ajan ja saan levätä perheen kanssa kukkien keskellä omalla terassilla sekä mökillä.
Minkälaisia kokemuksia sinulla on ennenaikaisen synnytyksen riskistä ja haluaisitko jakaa tarinasi vierasblogina? Itse olen googlettanut läpi aiheeseen liittyviä blogeja ja saanut paljon hyvää tietoa ja ajatuksia aiheesta.
Uhkaava ennenaikainen synnytys
Ennenaikainen synnytys – Käypä hoito
Meidän esikoinen syntyi erittäin pienenä keskosena. Julkaisinkin aivan vasta vanhan synnytyskertomukseni blogissa. 🙂
http://elinalappalainen.blogspot.fi/2015/04/suuri-syntymapaiva.html
.. niin ja siis kovasti tsemppiä ja vauvalle hyviä masuviikkoja lisää!
Toivottavasti säästyt osastoreissulta. Siellä on tosi kurja maata. Itsekkin siellä makoilin joka toisen viikon loppuraskaudessa. Minulla oli viikolta 24 asti hepatogestoosi joka on yleensä loppuraskauden tauti. Ennenaikaisesta synnytyksestä varoiteltiin mutta sanottiin että hyvällä tuurilla menee loppuun asti. Käynnistys kuitenkin tuli päivän varotusajalla vkolla 35+5. Kaikki meni hyvin mutta oli se järkytys silti. Tuo mietityttää että miten seuraava raskaus joka on suunnitteilla, mahtaa mennä. Paljon koetin googlailla aikasin alkaneen hepatogestoosin vaikutuksista raskauteen tai ylipäätään aikasin käynnistettyjä hepatogestoositapauksia mutta suurin osa oli vkon 38 jälkeen käynnistettyjä. Vieraspostauksenkin voin kirjoittaa jos tämä tarina kiinnostaa 🙂
Heidi, mulla supisteli viikosta 12 ja tosi kivuliaita supistuksia olikin heti alusta alkaen. Mäkin jouduin sairaslomalle vkolla 28. Kaveri "hyppi tasajalkaa" ja halusi tulla ulos. Ensin lepäilin muutaman päivän NKL:lla ja sitten loput kotona ja ihan kivasti meni.
Lepääminen (aluksi täysin paikallaan ja sitten hieman liikuskellen) ja supistuksia estävä lääkitys auttoi. Jopa niin, että synnytys jouduttiin käynnistämään 11 päivää ennen LA. Pojan kasvu oli jostain syystä pysähtynyt.
Mutta, jos muistat levätä rauhassa ja ottaa vastaan kaiken avun mitä tarjotaan, niin sairaalssa kuin kotonakin, masuasukki toivottavasti jaksaa odottaa hetken vielä. 🙂
Toivon rautaisia hermoja ja tsemppiä teille kaikille!!
Heidi, mulla supisteli viikosta 12 ja tosi kivuliaita supistuksia olikin heti alusta alkaen. Mäkin jouduin sairaslomalle vkolla 28. Kaveri "hyppi tasajalkaa" ja halusi tulla ulos. Ensin lepäilin muutaman päivän NKL:lla ja sitten loput kotona ja ihan kivasti meni.
Lepääminen (aluksi täysin paikallaan ja sitten hieman liikuskellen) ja supistuksia estävä lääkitys auttoi. Jopa niin, että synnytys jouduttiin käynnistämään 11 päivää ennen LA. Pojan kasvu oli jostain syystä pysähtynyt.
Mutta, jos muistat levätä rauhassa ja ottaa vastaan kaiken avun mitä tarjotaan, niin sairaalssa kuin kotonakin, masuasukki toivottavasti jaksaa odottaa hetken vielä. 🙂
Toivon rautaisia hermoja ja tsemppiä teille kaikille!!
Voi, paljon tsemppiä teille! Itselläni ei ole kokemuksia ennenaikaisesta synnytyksestä, mutta pidän täällä kovasti peukkua, että pikkuinen pysyy kyydissä vielä tovin…
Voimia kovasti. Kerron mielelläni omakohtaisia kokemuksiani vieraskynäilijänä 🙂
Toivottavasti masuasukilla kaikki hyvin ja teillä vielä pitkä matka odotellessa 🙂 Tsemppiä!
Ihan niitä pienistä pienimpiä hoitavana voin todeta että ennenaikainen synnytys loppujen lopuksi tulee aina yllätyksenä vaikka siihen ajoissa valmisteltaisiinkin. Merkit ja varoitukset kannattaa ottaa tosissaan 🙂