Mikroyrittäjien YEL-maksut valtion piikkiin määräajaksi

YEL-maksut pyörivät yrittäjillä, vaikka tulot romahtivat monilta juuri nollaan.

Koronavirus on aiheuttanut äkillisen paniikkitilanteen etenkin pienyrittäjien keskuudessa. Hallituksen esittämät tukitoimet yrityksille on suunnattu pääasiassa isommille toimijoille. Tähän mennessä tukitoimet ovat lähinnä lainoja ja eräpäivien siirtoja. Ne eivät paljon lämmitä mikroyrityksiä, joilla puskuria ei ole. Kassa on yksinkertaisesti tyhjä ja lainaa ei saa vaikka haluaisi.

Lähdin pohtimaan millä mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla valtio voisi tukea mikroyrittäjiä ja tässä jutussa esitän ajatukseni. Voi olla, että samaa on jo esitetty jossain, mutta ei ole tullut minun silmiini.

Jutun lopussa kerrotaan kuinka paljon mikroyrityksiä on Suomessa ja kuinka paljon pienyrittäjät työllistävät tässä maassa. Pienyrittäjien ahdinko on iso ahdinko myös heidän työntekijöilleen ja perheelle. Valtiovallan ja työntekijäjärjestöjen on otettava tämä vakavasti!

YEL-maksut on iso kuluerä monille yrittäjille

YEL-vakuutus on pakollinen vakuutus yrittäjille, joiden työtulo on vuodessa vähintään 7.958,99 euroa vuodessa. Suuri osa pienyrittäjistä maksaa minimi-Yelliä, koska yksinkertaisesti ei ole varaa maksaa isompia laskuja. Osa tekee tietoisen valinnan ja sijoittaa esimerkiksi asuntoihin ja osakkeisiin.

YEL-maksut vaikuttavat myös yrittäjien sosiaaliturvaan eläkkeen lisäksi. Maksu tuosta minimi-Yellistä on 1.918 euroa vuodessa. Tämä ei oikeuta työttömyysturvaan ja nyt se kostautuu tuhansille, ellei yrittäjä ole onnistunut sijoittamaan mahdollisia ylijäämävarojaan erittäin tuottavasti.

Seurauksena voi olla myöhemmin ongelmia ansiosidonnaisen sosiaaliturvan saamisessa. Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin tai sen tuntumaan. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides. 

Ehdotukseni: YEL-maksut valtion piikkiin mikroyrittäjiltä 6kk ajaksi

Vaikka suurella osalla on YEL-maksu minimissä ehdotan kaikille mikroyrittäjille seuraavaa tukea tässä vaikeassa tilanteessa. Valtio maksaa kaikille mikroyrittäjille, joilla on YEL-vakuutus tällä hetkellä voimassa, 6 kuukauden ajan YEL-vakuutusta 20.000 euron vuositulon mukaan.

Tämä helpottaa merkittävästi yrittäjien maksuja tässä tilanteessa, joka tulee väistämättä ajamaan monia konkurssiin. Tämä antaa turvaa hetkellisesti työttömyyteen ja myös hieman tulevaan eläkeaikaan. Uskon tämän tilanteen vaikuttavan jatkossa monien YEL-vakuuttamishaluihin.

Teoreettinen laskelma kuluista valtiolle

Tämä laskelma ei sisällä tarkkoja tietoja yrittäjien määrästä mikroyrityksissä. Tämä on siis karkea suuntaa-antava laskelma.

• 265 894 mikroyritystä
• YEL-työtulo 20.000 maksu 6kk ajalta on 2.410€
• Valtion kulut 640 804 540 euroa.
• Jos Ruotsi tukee yrityksiä 28 miljardilla on tämä aika pikkusumma. Lue Ylen juttu Ruotsin tukitoimista.

Tämä olisi iso tuki niille tuhansille yrittäjille, jotka oikeasti miettivät juuri nyt miten saavat perheelleen ruokaa.

Tämän kuuden kuukauden jakson jälkeen tulee jokaisella yrittäjällä olla oikeus ilman mitään perusteluita laskea YEL-maksut haluamalleen tasolle. Nyt yrittäjä joutuu selittelemään jos haluaa laskea työtuloa.

YEL-vakuutus

• antaa taloudellista turvaa mahdollisen työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalle
• vaikuttaa sosiaaliturvaan esim. Kelan myöntämiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin
• sisältää perheen toimeentuloa suojaavan perhe-eläketurva
• kerryttää aikanaan maksettavaa eläkettä

Lähde Elo

Suomessa on 265 894 mikroyritystä

Suomessa on 286 042 yritystä (Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2018) pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Ne työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä.

Koko 2000-luvulla uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001—2018 pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 150 399 hengelle. Näistä työpaikoista 87 516 syntyi alle 50 hengen yrityksiin.

Yritysten 434 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (58,1 %) syntyy pk-yrityksissä ja pk-sektorin osuus BKT:sta on runsaat 40 prosenttia.

• Alle 10 työntekijän yritykset ovat mikroyrityksiä
• Alle 50 työntekijän yritykset ovat pienyrityksiä.
• 50—249 henkilön yritykset ovat keskisuuria.
• Pk-yritys = alle 250 henkilön yritys.
• Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset ovat suuryrityksiä.

Yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 265 894 eli 93 prosenttia. Pienyrityksiä on 16 498 (5,8 %), keskisuuria 2 995 (1,0 %) ja suuryrityksiä 655 (0,2 %). (Lähde: Suomen yrittäjät)

Hallituksen esitykset yritysten tukitoimiksi

• Lisätalousarviossa ohjataan 73 miljoonaa euroa yritysten tukemiseen.
• Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille nostetaan kahdesta miljardista neljään miljardiin euroon. Lisäksi rahoituspäätösten tekoa sujuvoitetaan.
• Valtion Eläkerahasto ohjataan lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin.
• Verotilitysten maksujärjestelyjä joustavoitetaan.
• Työnantajamaksuihin tehdään määräaikainen maksujärjestelymahdollisuus.
• Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta järjestetään poikkeustilanteisiin soveltuvaa rahoitusta pahimpiin vaikeuksiin joutuneille aloille kuten luoville aloille ja matkailulle.
• Yritysten verojen ja maksujen maksuaikoihin joustoja.
• STM antaa eläkeyhtiöille luvan poiketa vakavaraisuusvaatimuksista taloustilanteenvuoksi.

Jaathan tämän artikkelin eri somekanavissa, jotta pienyrittäjien tärkeys maamme taloudelle ja hyvinvoinnille saadaan laajempaan tietoisuuteen.

Lue myös Avoin kirje SAK:n Ilkka Kaukorannalle
Lue myös Mistä lisätuloja? – Alustatalous mahdollistaa vapaan elämän

Näin äänestät vaaleissa 26.3.-6.4.2020

HOK-Elannon edustajisto valitaan suhteellisella vaalitavalla. Kaikki ehdokkaat ovat jollain ehdokaslistalla. Ääni annetaan ehdokkaalle, mutta läpipääsyyn vaikuttaa sekä ehdokkaan itse saamat äänet että koko ehdokaslistan äänimäärä.

Kevään 2020 vaaleissa voit äänestää joko sähköisesti tai postitse. Äänestysaika on 26.3.-6.4.2020. Äänestyslipuke ja äänestysohjeet postitetaan HOK-Elannon äänioikeutetuille jäsenille viikon 13 aikana. Äänioikeus on jokaisella ennen vaalivuotta 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä. Jäsenyyden tulee olla alkanut viimeistään 31.12.2019.

Lisätietoja tästä>