Vastasyntyneen kuvaus Jenni Kollani Photography
Haastava raskaus on takana ja arki kolmen lapsen äitinä mieli täynnä kiitollisuutta on alkanut. Raskausjuttuja olen kirjoittanut Lapsiarkea Mediaan, mutta ajattelin laittaa myös tänne tunnelmia ensihetkistä tyttären syntymän jälkeen.
Vastasyntyneen kuvaus ja ihania muistoja
Vastastyntyneen kuvaus tehtiin jo synnytyssalissa. Valokuvaaja Jenni Kollanin piti olla kuvaamassa myös synnytystä, mutta hän ehti mukaan vauvan jo synnyttyä. Tällaisia otoksia ei omalla kännykällä saa räpsittyä, joten vastasyntyneen kuvaus ammattikuvaajan toimesta jo synnytyssalissa on harkinnan arvoinen asia.
Äiti on synnytyksen jälkeen usein pää pyörällä tai todella uupunut, joten vauvan ensihetkistä ei välttämättä jää muistikuvia. Vastasyntyneen kuvaus mahdollistaa ainutlaatuiset muistot.
Avautumisvaihe oli tunnissa ohi
Osasimme odottaa nopeaa synnytystä, mutta vauhti yllätti meidätkin. Tämäkin synnytys käynnistettiin oman vointini takia 39+4 ja säännölliset supistukset alkoivat puoli tuntia Cytotecin oton jälkeen klo 11.45. Siitä vähän yli parin tunnin päästä ei kohdun suulla ollut tapahtunut muutosta.
Lapsivedet menivät kuitenkin spontaanisti klo 14.15 ja sitten alkoi tapahtua vauhdilla. Olin klo 14.30 neljä senttiä auki ja lähdimme siirtymään alas synnytyssaliin neljännestä kerroksesta hoitajan, doulan ja mieheni kanssa. Matkaan meni noin 20 minuuttia ja otin supistuksia vastaan Tens-laitteen sekä äänenkäytön avulla. Mölisin ”Aaaaaa” ja se auttoi todella hyvin.
Saavuimme saliin kolmen jälkeen ja olin täysin auki 15.25. Eli tunnissa avauduin luomuna neljästä sentistä kymmeneen ollen pystyssä koko ajan. Aika mahtava homma. Ponnistusvaihe oli synnytyksen kivuliain vaihe, mutta tällä kertaa selvisin siitä alle puolessa tunnissa täysin luomuna aiempien 1,5 h ponnistusaikojen sijaan. Yksityiskohtaisempi synnytyskertomus tulee Lapsiarkea Mediaan lähipäivinä.
Haluan kannustaa aktiiviseen synnytykseen
Tyttäremme oli heti todella virkeä ja kätilö sanoikin luomuvauvojen olevan poikkeuksetta pirteämpiä verrattuna epiduraalin tai spinaalin ottaneiden vauvoihin. Suurin osa haluaa puudutteita monesti jo synnytyksen alkuvaiheessa. Haluan kannustaa kaikkia pyrkimään aktiiviseen ja luonnonmukaiseen synnytykseen. Itsekin yhden epiduraalisynnytyksen kokeneena nämä luomusynnytykset ovat olleet paljon parempia kokemuksia. Vauva on ollut skarpimpi ja imetys lähtenyt jo salissa käyntiin.
Täysimetyksellä on pärjätty toisen ja kolmannen lapsen kanssa. Itse olen toipunut synnytyksistä nopeammin. Avautumisvaihe on minulla ollut aina nopea ja ymmärrän kyllä puudutuksen tarpeen jos kipeitä supistuksia on tullut pitkään. Jos synnytykseen perehtyy etukäteen ja valmistautuu siihen henkisesti puudutusten tarve vähenee.
Doula on mahtava tuki raskauden ja synnytyksen aikana. Hän on myös viestin välittäjä tarvittaessa kätilöiden suuntaan. Yhdessä doulan kanssa voi tehdä synnytystoivelistan ja saada uskoa omiin voimiin. Oma doulani Piia Heinonen hoiti minua vyöhyketerapialla ja hieronnalla läpi raskausajan.
Jos minä kipuherkkä ihminen selviän ilman lääkkeellistä kivunlievitystä uskon muidenkin pystyvän samaan. Kyse on tahdosta ja asenteesta. Tottakai on erikoistilanteita, kuten vauvan virhetarjonta, joka saattaa tehdä kivusta sietämättömän. Itse ajattelen, että naiset ovat läpi aikojen selvinneet synnytyksestä ilman puudutuksia, joten nykynaiset selviävät myös.
Oma äitini synnytti minut 1975, jolloin äidit pakotettiin sänkyyn makaamaan koko synnytyksen ajaksi. Se vasta kamalaa on ollut. Itse en olisi pystynyt makaamaan sängyssä, vaan halusin seisoa koko avautumisvaiheen.
Kaikki synnytykset ovat olleet tosi erilaisia ja supistukset tuntuneet joka kerta erilaisilta. Se on erikoista, koska kuvittelin aikoinaan supistusten tuntuvan samalla henkilöllä aina samanlaiselta. Luomusynnytyksen jälkeen on kyllä sellainen fiilis, että oon mä vaan kova muija. Todella moni tuttava on kokenut voimaannuttavan luomusynnytyksen.
• Tässä esikoisen synnytystarina, jossa otin epiduraalin ja synnytys päättyi imukuppiulosauttoon
• Tässä keskimmäisen synnytyskertomus. Synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja olin avautumisvaiheen ammeessa. Ponnistusaika oli 1,5h.
• Tässä kolmas synnytyskertomus, jossa Tens-laite ja äänenkäyttö sekä doulan tuki olivat isossa roolissa.
• Katso myös artikkeli raskauskuvaus, joka kuvattiin kotonamme raskausviikolla 34.
• Jenni Kollani Photography
• Doula, vyöhyketerapeutti ja hieroja Piia Heinonen
Vastaa