Mammashiatsu eli raskausajan shiatsu-hieronta voi helpottaa odotusajan vaivoja ja rentouttaa. Tässä kokemukseni mammashiatsusta ja milloin se kannattaa aloittaa.
Rakastan hemmotteluhoitoja. Vyöhyketerapia ja erilaiset vartalohoidot ovat olleet suosikkejani. Nyt minulle tarjoutui mahdollisuus yhteistyössä testata uutta hoitomuotoa nimittäin mammashiatsua Töölössä KI-SHIATSUSSA. Päätin ostaa samalla 10 kerran sarjakortin pitääkseni yllä loppuraskaudesta omaa hyvinvointia mahdollisimman tehokkaasti.
Juttelin mukavan hoitajani Soile Naskalin kanssa melkein koko hoidon ajan imien tietoa tästä hoitomuodosta. Jatkossa tosin aion olla hiljaa ja keskittyä hoitoon. Se on hoitajankin suositus. Suurin osa raskaana olevista tulee hoitoon vasta ihan loppuraskaudessa, kun vaivoja on paljon. Suomessa on vähän sellainen kulttuuri ylipäänsä, että hoitoon mennään vasta, kun on pakko. Ennaltaehkäisy olisi paljon tehokkaampaa ja helpottaisi myös vaivoja nopeammin. Parhaan tehon saa jos käy hoidossa läpi raskauden. Sopiva tahti voisi olla ensimmäisella kolmanneksella kerran kuussa, toisella kolmanneksella parin tai kolmen viikon välein ja loppuraskaudesta jopa viikottain.
Hoidon aikana huomasi, että keho on aika jumissa ja kolmevuotiaan kantaminen oikealla puolella on tehnyt tehtävänsä. Nyt täytyy yrittää nostaa myös vasemmalla puolella. Onneksi kehoni on myös hyvin vastaanottavainen hoidolle. Selkä on alkanut pikkuhiljaa väsymään raskauden edetessä ja tämä hoito toivottavasti auttaa jaksamaan loppuraskauden paremmin ilman kipuja. Hoito meni tosi nopeasti ja olisin voinut olla siinä paineltavana vaikka kolme tuntia.
Tietoa shiatsusta
Shiatsu on japanilainen kokonaisvaltainen hoitomuoto, jossa käsitellään kehon energiapiirejä, meridiaanejapeukalolla ja kämmenellä painellen sekä kehoa venytellen. Shiatsu on japania ja se tarkoittaa peukaloa (shi) ja painallusta (atsu). Periaatteessa shiatsulla voidaan hoitaa kaikkea mitä esim. akupunktiolla voidaan hoitaa ja jotkut kutsuvatkin sitä ”akupunktioksi ilman neuloja”. Shiatsu on kuitenkin enemmän meridiaanikeskeinenhoitomuoto.
Meridiaanit ovat kehon energiakanavia, ”virtapiirejä” ja ne sijaitsevat lähellä hermoratoja kehon pinnalla mutta myös syvällä kehossa, jossa ne ovat yhteydessä sisäelimiin. Tyypillisessä shiatsuhoidossa käsitellään selkää, vatsaa (sisäelimet), raajoja ja niskaa – asiakkaan sen hetkisten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Shiatsun teoria perustuu vahvasti perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen mutta siihen on vaikuttanut luonnollisesti japanilaiset perinteiset hoitomuodot ja kulttuuri sekä buddhalaisuus. Kiinalaisen lääketieteen ikivanhaperinne tarjoaa syvällisen näkemyksen sairauksien synnystä (emootiot, ympäristötekijät, ruokavalio ja perimä). Perinteinen kiinalainen lääketiede on havannoinut mielen ja kehon keskinäistä vuorovaikusta ja sen ilmenemistä kehon meridiaanijärjestelmässä yli 4000 vuotta.
Shiatsuhoidossa pyritään erilaisilla tekniikoilla tasapainottamaan energian kulkua, poistamaan henkisiä tai fyysisiä energiatukkeumia ja kuona-aineita tai lisäämään energian kulkua. Viiden elementin prosesseja (Puu-Tuli-Maa-Metalli-Vesi) noudattamalla voi vahvistaa, lisätä tai kontrolloida prosessia ja palauttaa näin tasapaino sekä energian esteetön, riittävä virtaus. Olennaista on myös rytmin, painalluksen keston ja voimakkuuden vaihtelu, meridiaanin käsittelyn suunnalla jolla hoitaja pyrkii joko tyynnyttämään tai puhdistamaan meridiaania. Jokaisella hoitajalla on oma persoonallinen tyylinsä, joka hioutunut kokemuksen, herkkyyden, koulukunnan opetusten ja oman näkemyksen mukaisesti.
Shiatsuhoitoon tulevan ei tietenkään tarvitse perehtyä itämaiseen filosofiaan tai kiinalaiseen lääketieteeseen tai uskoa sen käsitteisiin mutta kehon energiakanavissa meridiaaneissa kulkevan elämänenergian, Kin, tasapainottaminen ja sairauksien hoitaminen vaatii hoitajalta perustietoa perinteisestä kiinalaisen lääketieteestä, meridiaaneista ja erilaisista tekniikoista sekä intuitiota ja herkkyyttä kuunnella ja havannoida kehoa, ihmistä. Parhaiten se onnistuu ns. tyhjän mielen kautta eli antautumalla läsnäololle ja aistimuksille.
