Voiko Lontoosta selvitä shoppailematta?

Olin virkamatkalla kaupungin luottamustehtäväni puolesta Lontoossa. Alunperin tarkoitukseni oli etsiä pojalle ainoastaan Ryhmä Haun Samppa, mutta miten tässä kävikään? Minua ei varmaankaan voi päästää kauppoihin pyörimään huvikseen, koska minulla on taito löytää lähes aina jotain ostettavaa. En tosin ole viime vuosina ehtinyt pyöriä kaupoissa ja shoppailureissut ovat rajoittuneet pariin kertaan vuodessa. Olisi siis ollut lähes rikollista olla käymättä kaupoilla, kun kerta Lontooseen asti on päässyt. Käväisin Canary Wharffin yhteydessä olevassa kauppakeskuksessa, joka oli Stockmannin ja Foorumin sekoitus. Lapsille oli tosin heikonlaisesti tarjontaa. Alakerrassa oli vaateliikkeitä rivissä ja bongasin Dorothy Perkins liikkeen rekistä kukkakuvioisen sinivalkomustan kotelomekon. Mietin, että tarvitsen jonkun kivan asun tapahtuma-alan palkintogaalaan Evento Awardseihin, johon kasvava masu sopii. Ostin sen ja näyteikkunassa olevan hihattoman punaisen shifonkitunikan. Näitä molempia voi käyttää myös raskauden jälkeen. Nämä maksoivat yhteensä 55 puntaa eli edullinen merkki.

Iltapäivällä hyppäsin metrosta Leicester Squarella ja kävelin Piccadilly Circukseen ottamaan pakolliset turistikuvat ja videopätkän. Ajatukseni oli suunnata Regent Streetin Hamleys lelukauppaan. Se on aivan hullu paikka. Henkilökuntaa on leikittämässä lapsia joka nurkassa ja palvelu pelaa. Monta kerrosta lasten unelmaleluja. Hintataso tosin aika kallis, alehinnoilla voi tehdä löytöjä. Playmobilin moottoripyöräpoliisi maksoi siellä 15 puntaa ja kauppakeskuksessa 9 puntaa. Se jäi hyllyyn. Sen sijaan löysin etsimäni ja Samppa odotti minua siellä. Odotin laajempaa valikoimaa Ryhmä Haun osalta, mutta pääasia, että Samppa löytyi. Ilman sitä ei olisi kotiin menemistä. Ostin myös veljen kolmevuotiaalle tyttärelle synttärilahjan. Tarkoitus oli ostaa Ryhmä Haun Kaja, mutta ei ollut Kajaa. Ostin Barbien lapsen pikkukoiran kanssa sekä teetin pinkin bling bling kaulakorun tytön nimellä. Ajattelin, että se voisi miellyttää pinkistä pitävää Prinsessaneitoa.

Halusin kävellä Oxford Streetille ja kun matkalla oli useita Gapin liikkeitä päätin ”tappaa aikaa” ja kurkata lasten vaatteita. Lähdin sieltä kassillisen kanssa. Tein hyviä löytöjä, sillä esim. Vauvan farkkupuvun ovh oli 30 puntaa ja maksoin siitä 6 puntaa. Ostosten ovh oli 188 puntaa ja maksoin yhteensä 79 puntaa koko kassillisesta. Ihana merkki!

Kävelin päivän aikana 14 kilometriä ja yli 20 000 askelta. Hyvää hyötyliikuntaa, mutta yöllä nilkkoja särki ja masuakin kiristeli vähän. Puoliväli muuten täynnä raskauden osalta. Onneksi en jaksanut kantaa enempää, eikä laukkuunkaan olisi mahtunut yhtään lisää. Jos shoppailla tykkää, niin Lontoo kyllä tarjoaa enemmän, kuin riittävästi mahdollisuuksia.