Täysimetys 6kk – Kuulumme harvinaiseen prosentin joukkoon

Täysimetys 6kk jutussa kerron kokemuksia miten täysimetys onnistui keskimmäisen lapsen kanssa.

Täysimetys 6kk on tavoittelemisen arvoista

Aika kuluu siivillä. Ihana kuopuksemme täytti juuri kuusi kuukautta ja hän maistoi elämänsä ekaa kertaa, jotain muuta kuin äidin maitoa. Eka sose oli bataattisose ja herra maiskutti, kuin vanha tekijä. Vain 1-2 prosenttia äideistä täysimettää 6 kuukautta. Se on todella vähän. Kunpa sitä määrää saataisiin hieman nostettua.

Täysimetetty vauva kasvaa hyvin

Poitsu on lähes kolminkertaistanut painonsa rintamaidolla. Pullosta hän ei ole koskaan suostunut juomaan. Yhteiselomme on siis ollut todella tiivistä, vaikka olenkin samalla tehnyt suoramyyntiä ja käynyt työmatkoillakin vauva kainalossa. Moni on ihmetellyt tyytyväistä poitsua äidin kantorepussa. Viimeksi matkamessuilla eräs mies sanoi seuranneensa meitä jo edellisenä päivänä ja hämmästeli nauravaista ja rauhallista vauvaa.

Kävimme siellä yhdessä bloggaajille tarkoitetussa lanseeraustilaisuudessa ja kiersimme osastoja. Nyt häntä ei kyllä voi ottaa enää kokouksiin mukaan, koska hän harjoittelee aktiivisesti liikkumista ja hölöttää vauvakieltä koko ajan. Kiinteiden aloitus mahdollistaa minultakin pian muutaman tunnin poissaolot helpommin. Imetystä aion jatkaa niin kauan, kuin se luontevasti sujuu. Esikoista imetin lähes kaksivuotiaaksi.

Lue tästä Tiheän imun kausi – Näillä ohjeilla selviät imetysmaratonista

Missä on soveliasta imettää?

Mutta siihen imetykseen. Siitä on ollut paljon puhetta viime aikoina ja se herättää aina tunteita. Kiitos muuten stylisti Teri Niitille, joka toi julki-imetyksen laajaan keskusteluun. Itse imetän missä vaan, koska vaan lapsentahtisesti. Olen varma, että lapsen huuto häiritsee enemmän, kuin hänen ruokintansa. Kun olen jakanut Facebookissa imetykseen liittyviä juttuja tuntuu moni pahoittavan mielensä, jos ei ole itse onnistunut imetyksessä.

Mielestäni kenenkään ei pidä tuntea syyllisyyttä. Jaan juttuja siksi, että haluan kannustaa imettämään. On kuitenkin niitäkin äitejä, jotka olisivat pystyneet imettämään pidempään jos joku olisi tukenut. Ylipäänsä syyllistyminen äitiysjutuissa on minusta turhaa. En koe syyllisyyttä, että esikoinen sai alusta saakka myös korviketta pienen kokonsa vuoksi. Olen kuitenkin todella iloinen, että kuopuksen kanssa on menty täysimetyksellä.

Imetykseen kannattaa hakea tukea

Facebookissa on mainio imetykseen kannustava sivu Laktivistiäiti. Liittykää ihmeessä sivuston tykkääjiin. Pakko nostaa muutama kohta uusista imetyssuosituksista, joita media on tulkinnut osittain virheellisesti. Laktivistiäiti on ottanut kantaa aiheeseen selkeäsanaisesti. Tässä postaus ja nostan muutaman kohdan tähän esille.

”MITEN SE OIKEASTI ONKAAN?
Mediassa uutisoidaan, että täysimetyssuositus on nyt muuttunut, ja vauvoille pitää alkaa antaa makuannoksina muuta ruokaa 4 kk iässä. Kuinka ollakaan, näin yksioikoisesta asiasta ei ole ollenkaan kyse.

Täysimetyssuositus ei muuttunut, edelleen suositus sanoo: ”Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta.” (s. 63) Ja kuten aikaisemminkin, tosin vähän eri muotoilulla: ”Lapselle voidaan antaa kiinteitä ruokia maisteluannoksina aikaisintaan 4–6 kuukauden iässä.” (s. 63). Kumpaakin pääkohtaa täydennetään myöhemmin näin: ”Äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäisten kuuden elinkuukauden ajan useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille. Yksinomaista eli täysimetystä suositellaan 6, vähintään 4 kuukauden ikään.”

Epäselvyyttä allergia-asioissa

Hämmästyttävää on uudessa suositusuutisoinnissa sekin, että otsikot korostavat neljän kuukauden iässä aloitettavan maistelun ehkäisevän allergioita. Mistähän se on saatu, sillä suosituksessa itsessään lukee näin: ”Kiinteiden ruokien aloittamisen viivästyttäminen yli 6 kuukauden ikään saattaa lisätä allergia-alttiutta.” (s. 68) Ja jos allergia-asioita oikein kunnolla halutaan tutkia, niin suosituksesta löytyy siihenkin lähtökohta: ”Suomessa lapsia imetetään keskimäärin 7–8 kuukautta, josta täysimetyksen kesto on 2 kuukautta. Vain 1–2 prosenttia lapsista täysimetetään 6 kuukauden ikään saakka.” (s. 64) Jos siis puolen vuoden täysimetys nostaa allergia-alttiuden riskiä, miksi lasten ruoka-aineallergialuvut ovat niin suuret, kun täysimetys on kirjaimellisesti harvojen herkkua?

Täysimetys 6kk on erittäin harvinaista

Kun täysimetys kestää keskimäärin vain 2 kuukautta ja suurimmalle osalle vauvoista (joita Suomessa syntyy keskimäärin 60 000 vuodessa, heistä 1-2 prosenttia on 600-1200 vauvaa vuosittain) aletaan antaa muuta ruokaa jo ennen 4 kuukauden ikää, voisiko kenties se olla syynä ruoka-aineallergioiden suureen määrään suomalaisten lasten keskuudessa? Tai sitten tämä seuraava: ”Suuri osa lapsista saa lisämaitoa jo ensimmäisinä elinpäivinään synnytyssairaalassa.”

Ehkä tutkijoiden kannattaisi kääntää Sauronin silmänsä näihin seikkoihin, jos todella halutaan vähentää lasten ruoka-aineallergioita. Ihan vinkiksi vain.”

Liity myös Imetyksen tuki ry:n Facebookryhmään.
Heitin viime vuonna bloggareille Imetyshaasteen, joka on ajankohtainen aina.