Perhepeti on meille hyvä

Oma huone, oma sänky vai perhepeti? Vau.fi sivuilla lukee ”Jos ajattelemme ihmislajia kehityshistoriallisesti, on luonnollisinta, että lapsi nukkuu aikuisten vieressä. Ylipäätänsäkin nisäkkäiden lapset ovat kiinni emossaan”, Kuronen sanoo. Aikuisen vierellä nukkuminen tukee myös lapsen kehitystä. ”Lapsen kannalta on suotuisaa, että hän pääsee ihokontaktiin vanhempien kanssa. Perhepeti lisää lapsen turvallisuutta. On todettu, että vanhempien vieressä nukkunut lapsi on myöhemmin rohkeampi”, Kuronen kertoo”. Me olemme kokeilleet kaikkia malleja riippuen sen hetken tilanteesta. Poikamme syntyi ennenaikaisena pienenä 2,5 kiloisena sinttinä ja ensimmäiset kuukaudet hän nukkui pääasiassa pinnasängyssä vieressämme. Hoidimme syöttöjä vuorotellen isän kanssa. Yleensä isä hoiti alkuyön, jotta sain nukkua ja minä loppuyön. Muutaman kuukauden iässä poika itse päätti ryhtyä täysimetykselle ja sen sujuessa hyvin hän alkoi nukkumaan vieressäni. Kun hän alkoi liikkumaan ja möyrimään sängyssä joskus 8 kuukauden iässä koimme turvallisemmaksi nukuttaa häntä syöttöjen välissä omassa pinnasängyssä vieressämme. Oli kuitenkin aika raskasta nousta jatkuvasti syöttämään. Siirryinkin pojan kanssa vierashuoneen parisänkyyn nukkumaan ja se kesä oli aika hurja. Poika oli käytännössä tissi suussa jatkuvasti ja unet olivat 1-3h mittaisia. Olin tosi väsynyt. Päätimme tehdä lempeän unikoulun yösyöttöjen osalta pojan ollessa vuoden ikäinen. Se meni suhteellisen kivasti miehen rauhoitellessa hänet uudelleen unille. Tällöin poika siirtyi nukkumaan omaan huoneeseen omaan pinnasänkyyn. Se oli silloin paras ratkaisu, koska olisin havahtunut jokaiseen käännähdykseen. ”Kello viiden tiistä” hän ei kuitenkaan luopunut, vaan se oli edelleen ohjelmassa sekä lapsentahtinen imetys 1 vuoden ja 8 kuukauden ikään saakka päivisin. 1,5 vuoden iässä hän siirtyi nukkumaan normaaliin sänkyyn omassa huoneessa. Imetyksen loputtuakin aamuyöstä hän huuteli portin takana äitiä ja hain hänet aina väliimme aamuyöllä. Kesäksi siirryin nukkumaan hänen kanssaan jälleen vierashuoneen parisänkyyn. Mieheni lähtee usein aamuyöstä jo töihin ja näin kaikki saivat paremmat unet. Kun nukuin poikani kanssa koko kesän kainalokkain saimme unista hyvät. Menimme joka ilta yhdessä petiin yhdeksän ja kymmenen välissä heräten yleensä seitsemään mennessä. Kahden vuoden pätkäunien jälkeen nämä 10h unet ovat tehneet todella terää. Siirryimme jälleen yhteiseen perhepetiin pari viikkoa sitten koko porukka ja kaikki nukkuvat hyvin. Mikään ei ole sen ihanampaa, kuin nukkua oman tuhisijan vieressä, joka rutistaa minua lujasti ja herää naama naurussa aamuisin. Uskon, että jokainen perhe löytää itselleen parhaan tavan nukkumisjärjestelyiden osalta. Kullekin hetkelle paras tapa saattaa vaihdella, eikä asiaan tule suhtautua niin mustavalkoisesti. Kauniita unia kaikille 🙂 Lue tästä vauvan nukkuminen artikkelista miten perhepti toimii meillä kolmen lapsen kanssa vuonna 2018.