Miten pystyn olemaan lapsesta erossa 4 päivää?

Olen ollut tähän mennessä lapsesta erossa korkeintaan yhden yön. Poikamme on silloin tällöin yökylässä mumin luona ja menee sinne aivan innoissaan. Yksi yö menee kivasti minunkin kannalta. Nyt minulla olisi edessä kolmen yön ja neljän päivän virkamatka Lontooseen ja olen aivan ahdistunut. Lapsen syntymän jälkeen olen jättänyt kaupungin luottamustehtäviin liittyviä virkamatkoja väliin mm. Etelä-Koreaan, Firenzeen ja Norjaan. Yön yli kestävät seminaaritkin ovat olleet pannassa. Minulla on ystäviä, jotka ovat jatkuvasti työmatkoilla jopa maailman toisella puolella pienistä lapsista huolimatta. Minä en pystyisi.

Kun tieto uuteen luottamustehtävään liittyvästä Lontoon matkasta tuli ajattelin automaattisesti, että en pysty lähtemään. Mies kuitenkin kannusti lähtemään ”kyllä me pojat pärjätään” samoin äitini sanoi, että saisin vähän omaa aikaa. Apua, pitääkö minun nyt sitten mennä? Ainakin pääsisin ostamaan Ryhmä Haun Sampan, josta poika haaveilee. Niitä ei myydä Suomessa. Miten tämä voi olla niin vaikeaa? Sitä miettii, että jos jotain tapahtuu, kun olen poissa. Tai jos vaikka Lontoossa tapahtuu terroristi-isku, kun olen siellä. Minusta on tullut arempi lapsen saatuani. Aiemmin matkustimme tosi paljon ja nyt se on vähentynyt. Jatkuvasti haaveilen perheen matkoista, mutta seuraavassa hetkessä mietin, että jos jotain tapahtuu ja olemme keskellä tropiikkia. Ehkä nyt vaan ryhdistäydyn ja ajattelen, että isälle ja pojalle tekee hyvää olla kaksin. Poikahan on eniten minun kanssa normaalisti. Minähän luotan kohtaloon, enkä voi paeta sitä. Enhän? Juu kyllä minä nyt menen Lontooseen, mutta hieman lyhennetyllä aikataululla. Kaksi yötä kuulostaa paremmalta, kuin kolme.