Odottaminen on yhtä odottamista

Raskausaikana huomaa helposti odottavansa aina seuraavaa etappia. Tässä ajatuksia läsnäolosta ja hetkessä elämisestä odotusaikana.

Tuntuuko teistä, että odottaessaan odottaa aina seuraavaa etappia ja viikkoa? Vai keskityttekö juuri siihen hetkeen? Varsinkin eka kolmannes on eniten odottamista, kun mitään näkyvää ja tuntuvaa ei välttämättä ole. Moni varmasti odottaa varhaisultraa, ekaa neuvolaa, nt-ultraa, rakenneultraa jne. Itse odotan ehkä eniten sitä, että tunnen liikkeet. Ekassa raskaudessa ne tuntuivat vasta aika myöhään, joskus 21 viikolla. Itse raskauskin pullahti esiin tosi myöhään. Nyt se varmaan alkaa näkyä aiemmin ja uskon myös tunnistavani liikkeet aiemmin. Viime raskaudessa kävin muistaakseni 9 kertaa ultrassa eri vaivojen takia. Alussa oli esimerkiksi hematooma istukan vieressä joka aiheutti vuotoja ja huolta. Lisäksi kärsin jatkuvista tulehduksista. Nyt ei ole ollut mitään sellaista. Uskallan väittää, että selättämällä elimistön matala-asteisen tulehduksen voi välttyä tulehduksilta myös raskausaikana. Ehdin käyttää muutaman kuukauden ennen raskautta Balance öljyä, josta bloggasin aiemmin. Käytän sitä toki edelleen säännöllisesti. Jos noinkin yksinkertaisella luonnontuotteella, kuin Omega-3 + D-vitamiini saa pidettyä tulehdukset poissa niin ihan mahtava juttu. Edellisessä raskaudessa käyttämäni Möllerin Raskaus Omega valmiste ei valitettavasti auttanut asiassa. Luin artikkelin, jossa kerrottiin matala-asteisen tulehduksen vaikuttavan myös diabetekseen. Sain juuri sokerirasituksen tulokset ja ne olivat normaalit. Yhdellä kolmesta raskausdiabeetikosta tauti uusii seuraavassa raskaudessa. Itsehän en kuulu riskiryhmään, muuta kuin ikäni ja aiemman raskausdiabeteksen takia. Se ei tosin vaivannut miltään osin, enkä lopulta edes toteuttanut ruokavaliohoitoa. Lapsikin syntyi viikkoihin nähden pienipainoisena, joten diagnoosi oli mysteeri. Vaivaa, huolta ja lisäseurantaa se toki aiheutti. Lapsen liikkeiden lisäksi odotan, että talvi kääntyy kevääseen. Rakastan kevättä ja kesää. Istutimme satoja sipulikukkia pihallemme ja nyt on ihana odottaa mitä maasta alkaa pukkaamaan lumien sulattua. Elän nyt vähän talvihorrosta. En jaksa ulkoilla, koska olen kylmissäni hyvästä varustuksesta huolimatta. Odotan vain, että viikot etenevät ja kevät tulee. Nautin ihanan taaperomme kasvusta ja seurasta. Siinä samalla toki hoidan firmojen asioita, mutta ajatukset ovat tulevassa.

Mitä sinä olet odottanut odotuksen aikana?Tässä on muuten mielenkiintoinen Suomen Kuvalehden artikkeli rasvoista ja niiden vaikutuksesta terveyteen.

Footer